Kirjauduttuani sisään Second Lifessä olevaan SAMK Huittisten rakennuksen luokse, oli sen edustalla juuri alkamassa hankerahoituskokous eri korkeakoulujen välillä. Mukaan kuului korkeakouluja Tukholmasta ja Virosta asti, jos oikein käsitin. Olin syrjemmällä seuraamassa heidän toimiaan ja sitä, miten Second Life –tapaamisia oikein käytännössä pidetään. Kaikkiaan heitä oli koolla 6-7 henkilöä ja yksi lehmä.
Suurimman osan ajasta kaikki olivat paikoillaan ja kirjoittelivat asiansa chat-ruutuun. Mukana oli ensikertalaisia, mikrofoneja ei ollut kaikilla toiminnassa eikä Second Life ja sen mahdollisuudet olleet kovin tuttuja monellekaan. Kirjoittaminen oli selkeästi helpoimmin omaksuttava tapa kokouksen pitämiseen Second Lifessä. Lisäksi chatin sai kätevästi suoraan kopioitua muistioon ja tallennettua pöytäkirjan tekoa varten. Äänen ja multimedian kanssa sama ei niin vain onnistuisikaan. Kokonaisuus muistutti oikeastaan hyvin paljon sametime-palaverin pitämistä, erotuksena oli vain virtuaalimaailma ja avatarit siinä jossain viestinvaihdon välissä tai pikemminkin ohella. Avatarien yksi etu on mahdollisuus tehdä yksinkertaisia elehtimisiä ja ilmeitä, jotka jäävät usein puuttumaan tavallisista verkkopalavereista. Sen kautta mukaan tulee myös hitusen verran sanatonta viestintää.
Itse kokousasiasta jäin suosiolla pihalle, ja keskityin muokkaamaan avattareni ulkoasua sen sijaan. Kokouksen päätyttyä menin juttusille paikalle jääneiden kanssa ja sain uudeksi kaverikseni Heidin Huittisista, jolla käsittääkseni on kokemusta secondlife-rakennusten tekemisestä. Hän lupasi lähettää mailitse rakennusohjeita minullekin ja olla apuna jos alan jotain proggista second lifeen väsäämään. Juuri mitä toivoinkin! :)
Tekstit
Moi!
VastaaPoistaHyvin vakoiltu :D
kjk